tiistai 20. toukokuuta 2014

Kun saa itsensä takaisin

Olen monesti ollut todistamassa kuinka ryhmän tai työpajan osallistuja käyttää sanoja: "Olen saanut itseni takaisin". Useimmiten sanat kuulee eroryhmässä monen viikon prosessin jälkeen lahjana antaumuksellisesta työstä itsensä kanssa, mutta myös ihmisiltä, jotka ovat tavanneet ensimmäistä kertaa muita erityisherkkiä ja tunnistaneet itsensä kaltaisessaan. Moni näistä henkilöistä on ollut pitkään eksyksissä ihmissuhteessa tai yrittänyt ahtautua rooliin johon ei mahdu. Kun entisen elämän seinät kaatuvat, aukeaa ympärillä mahdollisuuksien maailma.

Kun väestössä on tutkimusten mukaan erityisherkkiä noin 20%, niin kokemukseni mukaan heitä on eroryhmissä vaihtelevasti noin 60-90%. Todennäköisesti erityisherkät kaipaavat enemmän tukea vaikeassa elämäntilanteessa koska ovat tunteidensa armoilla ja kärsivät usein fyysisestikin rakkaussuhteen päättymisestä. Viimeisen kuluneen vuoden aikana olen ymmärtänyt että tämä on myös todennäköinen syy sille että olen vetänyt eroryhmiä jo yhdentoista vuoden ajan; saan kaltaisteni seurasta itselleni paljon samalla kun minulla on vahva ymmärrys heidän mielenmaisemastaan. Siinä kun logoterapia yllätti minut sillä, että elämänfilosofiani olikin jo kirjoitettu ennen syntymääni, legitimoi Elaine Aron tutkimuksillaan tunteideni olemassaolon. Vaikka tunteiden oikeuttaminen kuulostaa kamalalta, on se ollut minulle yksi tärkeä valaistuminen jonka kautta pystyn nyt auttamaan muita kaltaisiani paremmin.

Ihmisen kriisejä on kautta aikojen lääkitty ja terapoitu. Usein ne ovat myös oikein valittuja hoitomuotoja. Suuri osa ihmisten kivuista on kuitenkin hoidettavissa muilla tavoin. Elämänkriisit, ihmissuhdehaasteet ja kasvukivut jalostuvat paremmaksi itsetuntemukseksi kun niitä jakaa vertaistensa kanssa, lukee hoitavaa kirjallisuutta ja kuuntelee hyväilevää musiikkia, antautuu hetkelle, tuntee tunteitansa ja viettää aikaa ihmisten seurassa, joiden kanssa on hyvä olla.

Lue lisää Suomen erityisherkkien yhdistyksestä.

2 kommenttia:

  1. Mäkin olen miettinyt tuota tunteiden oikeuttamista, sillä olen kokenut vähän samantyyppisen oivalluksen erityisherkkyyden suhteen: vaikka olen aina tiennyt olevani herkkä (joskus sitä tosin on ollut vaikeaa tunnustaa itselleen), tuntui silti jossain määrin hienolta tunnistaa itsensä erityisherkän ihmisen kuvauksesta - tosin erityisherkkienkin joukossa koen olevani vähän erilainen, kun olen kuitenkin melko ekstrovertti :D Mielenkiintoisia juttuja joka tapauksessa, olen itsekin bloggaillut näistä aiheista paljon, käy ihmeessä lukemassa jos kiinnostaa :)

    Terkuin,
    Nanna, http://positiivisuusprojekti.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. Moi Nanna! Kiitos viestistäsi ja linkistäsi! Ekstrovertti HSP olen minäkin, vaikka suurin osa meistähän siirtyilee sujuvasti molempiin laitoihin elämäntilanteen tai vaikka vuodenajan mukaan. Juuri tästä tänään ryhmässäkin puhuimme. Toivottavasti tavataan joskus, parhainta kevättä!

    VastaaPoista