maanantai 27. huhtikuuta 2015

Et ole vastuussa toisen tunteista

Yksi vaikeimpia asioita ihmisenä olemisessa on rajojen laittaminen suhteessa toiseen ihmiseen. Se on hankalaa koska kaipaamme samaan aikaan sulautumista ja yhteyttä kun toisaalta sisimmässämme tiedämme, että vain tunneautonomian kautta voimme olla rehellisiä aidolle itsellemme. Rajattomuus ruokkii sopeuttavaa käyttäytymistä, se häivyttää omat tarpeet ja luo tukevan alustan, jolla on hyvä kannatella toista oman jaksamisen uhalla, koska toisen ihmisen kokema kipu on kamalinta mitä ylivastuullinen tietää.

Ihminen havahtuu rajojen laittoon usein vasta pitkällisen pään seinään hakkaamisen tuloksena ja useimmiten jonkun ihmissuhteen uuvuttamana.Moni tarvitsee siihen suunnannäyttäjän, lupauksen toiselta ihmiseltä, kirjalta tai filosofialta että näin saa olla. Tätä ennen on maattu mudassa jo pitkän aikaa kyyneliä ja kuraa nieleskellen.

Tunteet ovat sielumme resonointia maailman ja lähimmäistemme viesteihin. Ne ovat ihania ja kauniita ikuisuuden tuulenvireitä, joilla on tärkeitä asioita meille. Aina ne eivät tunnu hyvältä, mutta meillä on velvollisuus itseämme kohtaan kuunnella niitä aidosti ja toimia rehellisesti ja itseämme rakastaen niiden mukaisesti. Ei ole rakkaudellista ohittaa omat tarpeensa toisen temppujen edessä tai olla kasvamatta oman potentiaalinsa kokoiseksi koska pelkää toisen kateutta.Läheisyys lakastuu kun seksistä tulee vaatimus eikä se ole ystävyyssuhde, jossa toinen on vain toisen kirkkautta heijastava peili. Sinulla on oikeus toimia itsesi hyväksi. Ei ole sinun vikasi että äitisi alkoholisoitui tai veljesi on yksinäinen. Sinä et ole vastuussa siitä että sinua hakattiin lapsena tai että isäsi ei viihtynyt kotona. Sinä olet vastuussa sinusta, elämäsi tärkeimmästä ihmissuhteesta.

Rakkaus on sitä että antaa toisen olla sellainen kuin hän on ja rakastaa häntä silti. Joskus meidän pitää kuitenkin rakkauden tähden kääntyä tuhoavasta ihmissuhteesta poispäin.

Kuva: Katri Somerjoki

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kohtalon armoilta oman elämän kutsumukseen

Joidenkin ihmisten elämään kasaantuu vastoinkäymisiä. Usein ne alkavat jo varhain ja liittyvät kaltoinkohteluun tai sivuuttamiseen. Mukana on usein  päihteitä, itsensä hukanneita vanhempia, väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua, mitätöintiä. Rakkaudettomuuden ilmapiirissä kasvanut lapsi on aliravittu monella tavoin ja siksi voimaton vahvistamaan itseään. Hänellä on syyllisen identiteetti, eikä hän usko olevansa hyvien asioiden arvoinen. Vain osa heistä ajautuu lastensuojelun asiakkaiksi, osa kätkee kipunsa ja jotkut heistä eivät saa apua vaikka haluaisivat.

Opettajaystäväni kertoi joskus kuinka hän oli yhä uudelleen hakenut puistoissa lorvailevan pojan takaisin kouluun. Pojan kotitausta oli ollut vaikea. Vanhempien rahat olivat menneet viinaan, vessapaperiinkaan ei tuhlattu. Opettaja pystyi luomaan ikkunan maailmaan, jossa oli mahdollisuuksien maisemat ja välittäviä ihmisiä. Poika vahvistui ja rakentaa nyt elämäänsä luottavaisemmin.

Muistan viisivuotiaan,jonka toimitin vuosia sitten sosiaalipäivystykseen helsinkiläisen lähiön kaduilta. Se että minä, vieras nainen, vein hänet taksilla pois kotikadulta kauas kaupunkiin ei hetkauttanut tyttöä, hänen maailmassaan minä olin joku joka välitti, tai vaihtoehtoisesti kuka tahansa, koska kenelläkään ei ollut erityistä merkitystä.

Tämän vuoden alussa haastattelin nuorta naista Käsi kädessä-lehden artikkeliin. Naisen lapsuus ja nuoruus oli ollut hyvin vaikeaa. Terapioista ja lastensuojelun tukitoimista huolimatta masennus ja syömishäiriöt veivät voimaa elämänhallinnasta. Apu löytyi asiantuntijavetoisesta vertaisryhmästä. Samalla kielellä puhuvista läheisistä löytyi voimaa ja valoa. Nyt saman lehden uusimmassa numerossa kerrotaan kuinka pahoinvoivaa nuorta voi auttaa.

Sinä voit olla tärkeä eksyneelle. Sinä voit antaa merkityksen. Joskus se voi olla vain läsnäoloa, pitämistä kädestä kiinni. Tai se on suoria sanoja, elämään haastamista. Yhdestäkään ihmisestä et näe päällepäin hänen kipujensa summaa, et yksinäisyyden määrää. Siksi kannattaa aloittaa kuulumisten kysyminen läheltä ja muistaa myös vastata rehellisesti kun niitä kysytään sinulta. Koska toisen ihmisen avulla tulemme parhaiten itsellemme näkyviksi ja mahdollisuus myös ennen kohtaamattoman rakkauden löytämiseen avautuu.

Niin ja muistanhan sen minäkin, millaista oli kun nuorena tyttönä jouduin nuorisotyöntekijän mielivaltaisen kohtelun uhriksi luultuani ensin olevani hänen ystävänsä, miltä tuntui olla kiusattuna koulussa uutena oppilaana ja kuinka lämmitti kun yksi nousi puolustamaan tai kun asemalla tuntemattomat miehet yrittivät ostaa seksipalveluja odottaessani junaa. Muistan myös miltä tuntui kun aikuinen sivuutti hätäni apua pyytäessäni. Onneksi muistan, nyt osaan pysähtyä ja  auttaa.


Kiitos otsikosta Daniel Nylundille.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Mitä rakkaus sanoisi?

Sanotaan, että älä tuomitse, vaan ymmärrä. Ymmärtäminen on sukua anteeksiantamiselle. Sekään ei edellytä asian hyväksymistä, vaan sille ajatukselle suostumista että kaikki me teemme virheitä. Anteeksiantamisen hetkellä on jo tiedossa tapahtunut, jota ei voi muuttaa. Joskus tuotamme tahtomattamme tuskaa toiselle tai toinen satuttaa meitä. Anteeksiantaminen ei ole päätös tai myönnytys, se on prosessi joka lähtee tapahtuneen tiedostamisesta ja johtaa sen ymmärtämiseen tai taakse jättämiseen. Ehkä kaikkein vaikeinta onkin antaa anteeksi itselle.

Silta vaikean asian ylitse pitää rakentaa yhdessä ja siihen tarvitaan jokaisen asiaan liittyneen osallistumista. Tämän jälkeen jälkeen pitää vielä uskaltaa koetella sillan kestävyys ja kävellä uuteen aikaan.

Tie parempaan suhteeseen käy usein kriisin kautta. Se ei ole helppo tapa syventää suhdetta, mutta se voi  avata vahvoja väyliä toisen luo, sellaisia jotka olisivat ilman kipua ja elämän asettamaa kysymystä jääneet löytymättä.

Kun on ymmällään itsensä tai toisen kanssa voi olla vaikeaa löytää sanoja tai oikeaa suuntaa. Ego pukkaa siinä itseään sydämen porstuaan tukkeeksi tunteiden kulkemiselle ja loukattu ylpeys nakkelee niskojaan. Silloin voi olla paikallaan pysähtyä ja muistaa tärkeistä tärkein kysymys: Mitä rakkaus sanoisi?

Kukaan meistä ei valmistu elämänsä aikana, erehtyväisyys on inhimillistä ja erehtyväisyyden suvaitsemiseen tarvitsemme armoa. Armon maaperästä kasvaa rakkaus ja rakkaus ravitsee meitä.

Kuva: Katri Somerjoen tuottamia kortteja.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Tie uuteen tarkoitukseen

Logoterapia vei sydämeni kolme vuotta sitten kun ymmärsin että elämänfilosofiani olikin jo kirjoitettu lukemattomiin kirjoihin ja enemmän, se oli olemassa oleva tiede. Kiehtovaa oli huomata samalla, että sekin oli syntynyt Wienissä viime vuosisadan alkupuolella, maassa jota kohtaan minulla on ollut läpi elämäni intuitiivinen kutsumus. Kaikki sankarini vaikuttivat kaupungissa ajallaan, Freud, Klimt ja jopa Jung, vaikka olikin naapurimaasta kotoisin. Olimme kaupungissa häämatkalla vuonna 1994 ja tyttäremme on myöskin Wienin tuliainen.

Viktor Frankl, mm.klassikkokirjan Ihmisyyden rajalla kirjan kirjoittanut neurologi ja psykiatri toi valon monen elämään. Hän myös testasi kehittämänsä logoterapeuttisen ihmiskäsityksen todeksi selviytyessään usealta keskitysleiriltä selväjärkisenä ja kykeni aloittamaan elämänsä monilta osin alusta järkyttävien kokemusten jälkeen.

Eroseminaarin kehittäneellä yhdysvaltalaisella tohtori Bruce Fisherillä ja wieniläisellä Viktor Franklilla oli yllättävän paljon yhteistä. Erityisesti usko rakkauden kantavaan voimaan ja asenteen merkitykseen elämässä. Molemmat myös näkivät että ihminen tarvitsee tarkoituksen elääkseen onnellista elämää.  Kärsimys oli kummallekin miehelle tuttua oman elämän kautta, mutta myös tärkeä oivallus, että vastoinkäymisten kautta on mahdollista löytää lahja nähdä onni tarkoituksen toteuttamisen oheistuotteena ei päämääränä sinänsä.

Ylihuomenna 7.4. avautuu ilmoittautuminen kehittämälleni logoterapeuttiselle verkkokurssille, joka on suunnattu rakkaussuhteensa päättäneille ihmisille. Tie uuteen tarkoitukseen sisältää vahvistavia näkökulmia ja tehtäviä uutta suuntaa etsiville. Hinta 27.4.-7.6. toteutettavalle pilottikurssille on mahtavan edullinen, vain 29,90. Ilmoittautumistiedot löytyvät Uuden elämän värit -verkkosivuilta.