Haluatko olla oman elämäsi muutospilotti?

Vuodenvaihteeseen liittyy erilaisia rituaaleja ja lupauksia. Keskustelin ystäväni kanssa siitä, mitä hän aikoo luvata uuden vuoden kunniaksi? Sain kuulla, ettei kuulemma mitään, koska lupaukset ovat ärsyttäviä. Mietin itsekseni että johtuukohan se siitä, että hän osaa jo monet sellaiset asiat hyvin, jotka ovat monelle vaikeita: säännöllisen urheilun, painonhallinnan ja maltillisen alkoholinkäytön? Yleisimmät lupaukset kun tuppaavat liittyä elintapamuutoksiin. Minäkin olen jälleen tiputtamassa painoani ja ottamassa salikortin hyllyltä aktiivikäyttöön. Lisäksi minulla on muutama muu tavoite hihassani, jotka ehkä ovat jopa vaikeampia, mutta todentuessaan saisivat minut kukoistamaan, uskon, paremmin.

Olen vuosien aikana miettinyt usein, missä menee sparraavan kurin ja lämpimän armeliaisuuden raja, molempia olen kovasti tarvinnut erilaisissa tiukoissa muutosprosesseissa itseni ja asiakkaideni kanssa.Vaikeinta on joka kerta liikkeelle lähteminen, tai ehkä päätös on kaikkein vaikein. Sen jälkeen otetaan alkumatkavauhtia, jossa kitka on usein suurimmillaan, mutta liikkeellä ollessa on jo hetki hetkeltä helpompaa.Tavoitteet ovat minulle rakkaita, niiden avulla olen saanut aikaan suurimmat saavutukseni elämässäni ja siksi niitä auliisti tarjoilen myös muille. Tärkeintä ihmisen muutosprosessissa tukena olemiselle onkin tunnustella missä hänen oma motivaationsa lähde on? Toisaalta mikään muutos ei ole mahdollinen, jos ihminen ei ole valmis muuttamaan tapaansa toimia. Halu muutokseen ei riitä.

Elämä on jatkuvaa muutosta, siksi siitä puhuminen voi kuulostaa myös saivartelulta. On kuitenkin tärkeätä huomata. että muutos on meneillään jatkuvasti, vaikutat siihen tai et. Muutosta ei pääse piiloon, mutta voit vaikuttaa siihen mihin suuntaan muutut ja se on tärkeää. Päätös jäädä huonoon parisuhteeseen on päätös siinä kuin siitä lähteminenkin. Itsensä hylkääminen laiminlyömällä fyysinen aktiivisuutensa on samanlainen päätös kuin liikkeelle lähteminenkin. Päätös olla ottamatta vastuu omasta elämästään on päätös siinä kuin itsensä rakkaudellinen huomioiminen.

Mitä opin tänä vuonna?

Takanani on muutosten vuosi, johon on mahtunut monta ”Ekaa kertaa elämässä” –kokemusta. Olen tehnyt asioita, joista en osannut unelmoida, mutta joihin tartuin kun mahdollisuus tuli vastaan.

Muutos on aina elämän kysymys, tässä olen, otatko minut? Se vääntää ja vastuuttaa, houkuttaa ja pelottaa. Muutos ei ole milloinkaan kevyt kulkea, mutta ilman sille suostumista ei ole mahdollista mennnä eteenpäin. Suurimmat saavutukseni ovat liittyneet työhöni ja itsetuntemukseeni, mutta en malta olla antamatta palautetta itselleni myös äitinä olemisesta. Suurin haasteeni kun on ollut sille suostuminen, että lapseni ovat kasvaneet aikuisiksi. Lapseni eivät ole minun lapsiani, vaan elämän lapsia, kuten Gibran on kirjoittanut. Olen nainen keskellä elämää, itsekseni syntymässä. Tilastolliset toiset 46 vuotta siintävät, mutta toivon että oli määrä mikä tahansa, osaan elää ne uskollisena itselleni. Aavistan, että muutosten vuosi 2015 saa parinsa ensi vuodesta, koska jo nyt on näkyvissä monta uutta alkua. Niin että mitä opin? Luottamaan paremmin ja uskaltamaan enemmän.

Kiitos kun olit mukana kanssani tämän vuoden. Blogini täyttää huomenna kaksi vuotta ja hetkellä minä hyvänsä kilahtaa 70 000 klikkausta täyteen. Kiitos kaikesta vuoden aikana saamastani palautteesta teille. Palaan blogin pariin ensi vuoden puolella.  Löydät ensi vuoden kurssitarjonnan sivuiltani www.uudenelamanvarit.fi.

Vuoden kolme luetuinta juttua

Kaikki me rämmimme rakkaudessa

http://suhteellistajasuhteetonta.blogspot.fi/2015/03/kaikki-me-rammimme-rakkaudessa.html

Elämyshakuinen erityisherkkä säihkyy ja vetäytyy 

http://suhteellistajasuhteetonta.blogspot.fi/2015/09/elamyshakuinen-elamysherkka-saihkyy-ja.html

Asiat jotka olisin tehnyt toisin ja ne jotka tein juuri oikein

http://suhteellistajasuhteetonta.blogspot.fi/2015/03/asiat-jotka-olisin-tehnyt-toisin-ja-ne.html

Kun sydän särkyy, ei järjestä ole apua

Eron yhteydessä puhutaan usein jättäjistä ja jätetyistä, vaikka aina asia ei ole niin yksinkertainen. On heitä, jotka kokevat tehneensä aktiivisen lähtöpäätöksen toisen provosoimana ja ihmisiä, jotka päätyvät yhteistuumin eroon ilman suurta draamaa, tällöin eroa on usein pohdittu pitkään ja yhdessä on ehkä oltu lähinnä lasten takia hyvin toimivassa kämppissuhteessa.

Erosuru riipaisee syvältä jätettyä, mutta usein myös jättäjää, vaikka ensin mainittu ei sitä välttämättä näe. Molempien tunneprosessit kulkevat myös eritahtia. Siinä kun jätetty makaa kuilun pohjalla ensimmäiset kuukaudet tai jopa pitempään (erosuru voi helposti kestää vuodenkin), on jättäjä usein energinen ja aikaansaapa, uuden elämänsä innoittamana. Jos eroamisen avulla on haettu selvyyttä omiin kasvukipuihin, tulee jättäjälle se päivä vastaan, jolloin hänen täytyy kohdata, ettei kumppania vaihtamalla saa vaihdettua itseään vaan raivaustyötä pitää tehdä moneen suuntaan elämässä. Tällainen prosessi voi olla kivulias, mutta parhaimmillaan se on hyvin kasvattava kokemus. Joskus käy niin, että kumppanit palaavat sen jäljiltä takaisin yhteen. Se kuitenkin vaatii paljon anteeksiantoa, rakkautta ja kyllä, tahtoa,

Akuutin erokriiisin keskellä ihminen tarvitsee kuulijaa, joka on läsnä. Voit toki antaa neuvoja, mutta järjen ääni ei kulje kirkkaimmin eroajan mielenmaisemassa. Usein vain  kädestä kiinni pitäminen toimii oikein hyvin. Erosuru on sukua muunkinlaiselle surulle. Se on vääjäämättömän hyväksyntää alkukieltämisen jälkeen. Opettelemista näkemään uusin silmin, uuden  tarkoituksen löytämistä. 

Ero järisyttää useimmiten  koko sitä perustaa mille oma elämä on rakennettu, ei ihme että sen käsittelemiseen voi mennä kauan aikaa. Tärkeää on suostua kunkin päivän tunteille. Logoterapeuttinen herätelause "Mitä elämä kysyy sinulta tänään?"  toimii tässäkin kohtaa elämää hyvin. Erosurun keskellä on tärkeää muistaa itsestä huolehtiminen, vaikka se on ehkä viimeinen asia joka tulee mieleen. Jos olet eronneen läheinen, muista pitää huolta omista rajoistasi, on upeaa että autat ja tarjoat tukea, mutta päättymätön veivaaminen ei auta eronnutta prosessissaan eteenpäin.

Voit auttaa eroa läpikäyvää ystävääsi seuraavin keinoin

1. Kuuntele, älä yritä ratkaista tilannetta tai selittää sitä auki.
2. Osoita myötätuntoa auttamalla arjen asioissa.
3. Jos eronneella on lapsia, voit tarjota lastenvahtiapua.
4. Sinun ei tarvitse tuomita jättäjää, jätetty ei välttämättä ole valmis kuulemaan ajatuksiasi.
5. Pidä välillänne olevat asiat luottamuksellisina, ja kerro se myös ystävällesi.
6. Älä kerro ystäväsi eksän tekemisistä vaikka niistä tietäisitkin. 
7. Kannusta erosurua läpikäyvää käymään eroon liittyvät tunteensa läpi selvinpäin.
8. Vahvista ystäväsi itsetuntoa kertomalla hänelle miksi hänestä pidät.
9. Kannusta ystävääsi ottamaan vastaan  hankalatkin tunteet.
10. Akuutein ja rajuin shokkivaihe kestää yleensä korkeintaan puoli vuotta, jos tilanne pitkittyy eikä ystäväsi pääse eteenpäin, ohjaa hänet ammattiavun piiriin tai eroseminaariin, jossa hän saa hoitavaa vertaistukea. Sinun tehtäväsi alkaa olla suoritettu eron suhteen ja voitte toivottavasti keskittyä muihin ystävyyttä ylläpitäviin asioihin.

Ihminen on oman elämänsä käyttöliittymä

Tulin tänään Rakkauden polku -retriitistä Heponiemen kurssikeskuksesta. Mieli ja sydän täynnä tuliaisia. Meidän kirjava joukkomme, ennalta toisillemme pääosin tuntemattomat, jaoimme yhteisen tilan kahden vuorokauden ajan. Sosiologi Kaisa Kuurne ja teologi, yliopistopappi Henri Järvinen veivät meidät vaihtuviin maisemiin, konkreettisesti, mutta myös filosofisesti. Aurinko hyväili järveä sumun läpi, vanhan talon seinissä kuiskivat tarinat. Ruoka oli herkullista, meditaatiot vahvistavia ja palvelu mainiota. Yhteys välillämme löytyi. Lähtiessäni perjantaina viikonlopun viettoon olin stressaantunut ja kiinni, kaipasin rauhaa. Sitä sainkin, mutta paljon muutakin erityistä. Koskettavia tarinoita, kohtaamisia, läsnäoloa, mahdollisuuden katsoa ihmisiä eri puolilta elämää. Kotimatkan torkuin, kotiin palasin levänneenä. Suosittelen lämmöllä retrittejä kaikille, jotka haluavat hiljentyä itsensä ja kysymystensä äärelle. Niitä on monenlaisia, uskoville ja uskonnottomille tarkoitettuja. Meidän retriittimme oli avoin kaikille elämänkatsomuksille, se oli lämmittävää. Hiljaisuus hoitaa ja avaa meidät näkemään kirkkaammin. Mitä sinä voisit löytää hiljaisuudesta?

Mitä sitten toin mukanani viikonlopusta omaan elämääni?

Minun tärkeä tehtäväni on suostua omalle tarinalleni. Jos ohitan tänään nykyhetken hapuillessani tulevaa, menetän mahdollisuuden kasvaa tämän päivän kysymyksessä. Kun olen nyt, osaan myös tehdä päätöksiä tästä hetkestä käsin ja se on ainoa, mikä minulla varmasti on. Pystyäkseni lepäämään itsessäni ja löytämään vahvistavampaa suuntaa, on minun pyrittävä havainnoimaan, ei tulkitsemaan. Pyhä Antonius Suuri on sanonut että hiljaisuuteen paetaan kuuntelemista, puhumista ja näkemistä, jotta voisimme  kuulla vain sydämemme ääntä. Sydän tarvitsee rauhaa ja tilaa. Emme kuitenkaan ole tulkinnasta täysin vapaita kuin hetkittäin, koska, kuten sanoiksi muotoilin tänään hiljaisuuden päättyessä: Olemme oman elämämme käyttöliittymiä. Ilmennämme elämän ja rakkauden lahjaa meille annetun kehomme ja mielemme kautta.

Himo, haikeus vai hapuilu? Ero piirtää uudet ääriviivat seksuaalisuuteen

Kun rakkaussuhde päättyy, voi olla yllättävää, kuinka moni asia ei menekään ihan niin kuin ajatteli. Tilanteet ovat uusia, oma reagointi ihmetyttää. Eroon liittyvien tunteiden käsittelyyn voi mennä kuukausia, jopa vuosia kauemmin kuin oli itselleen budjetoinut.

Eroseminaareissa tapaan usein ihmisiä, jotka ovat tulleet suorittamaan kriisiään pois päiväjärjestyksestä ja jotka viikkojen myötä suostuvat vasta omaan, yksilölliseen rytmiinsä. Ajan järjestys muuttuu erossa. Moni joutuu tutustumaan ensimmäistä kertaa yksinoloon. Tai sitten yllättää vapaus, jota oli kaivannut niin pitkään, mutta joka ei tunnukaan miltään. Tai kutkuttava uusi suhde, johon lennossa vaihdettiin, väljeneekin vaarallisen nopeasti vihjaten ikävän tuttuihin oma-apukirjojen otsikoihin siitä, ettei ero ole vastaus omiin kasvukipuihin. Ja sitten on vielä seksi, ihana, lumoava, itsensä kadotus- ja löytämismaailma, joka antaa mahdollisuuden mitä kauniimpiin ja karuimpiin kohtaamisiin.

"Nyt kun en voi enää vastuuttaa sinua seksittömyydestäni ja yksinäisyydestäni vierelläsi, on tullut aika ottaa mittaa omasta vapaudestani."

Sanotaan että eroajaa mietityttää kolme asiaa erityisesti eron hetkellä. Se, kuinka pärjään taloudellisesti, se, kuinka lapset pärjäävät kaiken keskellä ja mistä saan nyt läheisyyttä ja seksiä? Viimeinen kohta vie hieman tosin sivuraiteelle; yleensä läheisyyttä ei eroajien välissä enää eron koittaessa juurikaan ole, vaikka teknisesti seksiä vielä olisikin jäljellä.

Eron jälkeinen vapaus on toki mahdollisuuksien maailma. Jos lupaa ei tarvitse kysyä eikä menojaan raportoida, on edessä nautintojen buffet-kattaus kaikilla herkuilla, ainakin periaatteessa. Kaikki eivät sinne kuitenkaan syöksy. Kaikki eivät sinne halua. Kertakäyttöseksi edellyttää (toivottavasti) omien rajojensa tuntemista,itseään ei kannata altistaa tilanteihin, joita katuu jälkeenpäin. Toisaalta käytävillä puhutaan, että moni suuri rakkaustarina on alkanut baaritiskiltä ensimmäisen yhteisen yön kautta. Sitä ei vain voi oikeasti koskaan tietää. Eikä kukaan voi sinun puolestasi tehdä rajauksia sille, kuinka sinä ilmennät seksuaalisuuttasi. Kyse ei ole moraalista, vaan vastuullisuudesta itseäsi kohtaan.

"En ikinä uskonut että voisin tavata niin ihanan miehen ravintolassa ja siinä hän kuitenkin oli. Vietin yön hänen kanssaan, se oli luonnollista. Nyt olemme olleet yhdessä jo vuosia."

Jos on joutunut suhteessaan vonkaamaan, voi olla yllättävää ettei vapaus ratkaisekaan saamisen ongelmaa, vaan kyseessä ovat olleet muut läheisyyden esteeksi tulleet asiat, jotka eivät selkenekään sinkkustatuksella. Toisaalta monta vuotta haluttomaksi itsesä kokenut voi suureksi yllätyksekseen eron myötä löytää itsestään ilon ja himon, kun tila ympärillä kasvaa ja pääsee tutustumaan itseensä vapaammin.

Seksi ei milloinkaan ole ainoa syy eroon, sitä ei voi irrottaa ihmissuhteen muista puolista. Seksi ottaa aina jollain lailla kantaa siihen miten me kohtaamme henkisellä tasolla tai olemme kohtaamatta. Seksuaalinen halu ja taito ilmaista itseä sen kautta partnerille on äärimmäisen tärkeä ja herkkäviritteinen systeemi, joka resonoi menneisyytemme, hormonitoimintamme ja ilmaisutaitomme kanssa. Rakkaus on sen kaunein käyttövoima, vaikkakaan ei ainoa.

"Seksi itsen kanssa on varmaa turvaseksiä, ajattelin ja päätin nauttia toistaiseksi vain omasta seurastani."

Jos olet eksynyt päättyneessä suhteessasi oman halusi lähteeltä, älä syöksy etsimään sitä eron jälkeen vaihtuvien suhteiden kautta vaan tutustu ensin kehoosi ja mieleesi. Tutki aistejasi, hoida itseäsi, tutustu kehosi mahdollisuuksiin ja kauneuteen. Tutustu asioihin, jotka miellyttävät sinua, fantasioi ja mene rauhassa eteenpäin. Erosurun aikana harvoin haluttaa armottomasti, mutta laastari saman peiton alla antaa joillekin eronneille turvaa. Puhutaan niin sanotuista kasvattavista suhteista, ihmisistä, joiden kanssa kuljet tässä kohtaa hetken yhdessä kunnes elämä vie teidät erilleen, tai johtaa vahvemmin yhteen.

"Halusin vain nukkua jonkun vieressä, en pystynyt ajattelemaan muuta,  kerroin  sen hänelle ja hän ymmärsi minua."

Älä milloinkaan pönkitä itsetuntoasi suostumalla seksiin vain siksi, että kelpaat jollekin. Seksi väärässä seurassa ei tee hyvää ja voit joutua maksamaan oppirahoja pitkään. Tosin lopputulosta ei välttämättä tiedä ennen kuin kokeilee. Väitetään kuitenkin, että ihminen tietää hyvin nopeasti vaistomaisesti ketä haluaa, joten sparraa intuitiotasi. Kun tunnet olevasi valmis, (tunnet sen kyllä kun olet), niin muista huolehtia myös terveydestäsi, äläkä suostu ilman kondomia seksiin.

Kuva: Unsplash/Kate

Eronneiden joulukalenteri

Ensimmäinen joulu eron jälkeen on usein rankka. Monelle myös yksinäinen. Uuden elämän värit julkaisee päivittäin joulukuun ajan Facebook-sivullaan Eronneiden joulukalenterissa vahvistavan tekstin, kuvan tai linkin rakkaussuhteen päättymistä läpikäyville.